18.00 – 22.30, 29. marraskuuta 2019.
Generaattori
Kauppakatu 36
87100 Kajaani
Pluriversaalit lähetys kokoaa yhteen eri ääniä eri puolilta maailmaa kriittisesti kyseenalaistamaan ekstraktivismia sen monissa ilmenemismuodoissa luonnonvarateollisuudesta kenties vähemmän ilmeiseen muistin, tiedon, työn ja emootioiden louhintaan. Pluriversaalit lähetys on osa Pluriversaalit Pluriversaalit keskustelut: anti-/non-/post-ekstraktivistinen kulttuuri -työpajaa, jonka järjestäjänä toimii Pluriversal Radio.
Jokaisen esityksen jälkeen on varattu aikaa keskustelulle, tekijät ovat paikalla. Työt esitellään suomeksi, ja keskustelu käydään sekä englanniksi että suomeksi.
Tervetuloa äänen, kuvan, tekstin ja liikkeen iltaan Generaattorissa. Ilmainen sisäänpääsy. Kahvia, teetä ja pullaa on tarjolla. Tuothan oman kahvikupin, kiitos!
Illan ohjelma:
Arja Renell, Purkuputki ja muita tarinoita Talvivaarasta/ Talvivaara video diaries 2016 – 2018:Viimeinen kalastus, Purkuputki, ja muita tarinoita Talvivaarasta, Acts of Sorrow
Kysymyksiä ja keskustelua / intermezzo, 19:00-19:20
Pluriversal Radio, performanssi (englanniksi)
Anja Örn, Tomas Örn, Fanny Carinasdotter, videoinstallatio, Att använda landskap/Using Landscape (englanniksi)
Kysymyksiä ja keskustelua / intermezzo, 20:15 – 20:40
Maija Lassila, elokuva, Sakatti (englanniksi)
Sophia Hagolani-Albov esittelee Global Extractivisms and Alternatives (EXALT) Initiative -podcastin (englanniksi)
Ignacio Acosta, elokuva, Litte ja Goabddá (Drones and Drums) (englanniksi)
Kysymyksiä ja keskustelua / intermezzo, 21:25 – 21:45
Kush Badhwar, elokuva, Blood Earth (englanniksi)
Esitysten kuvaukset ja tekijätiedot:
Arja Renell työskentelee monipuolisesti arkkitehtuurin ja taiteen parissa. Hänen työnsä ovat pääosin paikkasidonnaisia, ympäristöä ja ekologisia kysymyksiä käsitteleviä, usein moniosaisia teoskokonaisuuksia, jotka sisältävät installaatioita, videoita, performansseja sekä tapahtumia. Ekologisten kysymysten käsittely erilaisissa kulttuurisissa konteksteissa, ja työskentely eri alojen tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa avaa kysymyksiä ja luo tilaa keskustelulle, joissa erilaisia todellisuuksia ja historioita voidaan tarkkailla rinnakkain.
Renellin työskentely tuo esiin sen, miten komplekseja kysymykset ekologisesta tasapainosta ovat, ja miten ihmisten toiminnalla on aina ennen arvaamattomia seurauksia. Kysymykset siitä, miten meidän tulisi elää suhteessa ympäristöömme jatkuvasti muuttuvassa globaalissa ekosysteemissä, ja muutoksen aiheuttajana, ovat vahvasti läsnä hänen teoksissaan.
Pluriversal Radio on kollaboratiivista maan ja kaiken siinä elävän kuuntelemisen käytäntöä sekä ekstravisminvastaisten äänten ja muiden (inhimillisten ja muiden-kuin-inhimillisten) ruumiiden hyväksikäytöstä vapaista elinkeinoista kertovien tarinoiden vahvistamista. Paikoissa, joissa Pluriversal Radio elää ja työskentelee, heidän käytäntöjensä juuret ovat solidaarisuudessa alkuperäiskansoja ja paikallisia yhteisöjä kohtaan, näiden kansojen ja yhteisöjen puolustaessa vettä, ilmaa ja maata maan voimia, verta ja tietoutta vailla vastavuoroisuutta tai suostumusta louhivien resurssiteollisuuden hyökkäyksiä vastaan. Radion yhteistyökumppanit kuuntelevat ja kertovat tänään kautta Fennoskandian ja Saamenmaan kolonialististen rajojen, Opaskwayak Creen ensimmäisen kansan (Turtle Island) sekä entisen Jugoslavian alueen. Tämä kollaboratiivinen toiminta voimaantuu dekolonialistisen, ekofeministisen, queer-, antikapitalistisen, antifasistisen vastarinnan, ajattelun ja toiminnan kautta. Työryhmään kuuluvat akcg (anna kindgren + carina gunnars), Opaskwayak Cree Alex Wilson, Elin Már Øyen Vister ja mirko nikolić.
Anja + Tomas Örn + Fanny Carinsdotter
Using landscapes on osa parhaillaan käynnissä olevaa tutkimustamme Aitikin avokuparikaivoksen toimintaan Sakajärvellä. Työ kerää yhteen kaivokseen liittyviä ääniä eri tavoin. Tieto, tunteet, talous ja luonto tulevat yhteen ja törmäävät toisiinsa dramaattisessa maastossa. ’Äänet’ on poimittu muiden lähteiden lisäksi muun muassa haastatteluista, uutisartikkeleista, Bolideniin liittyvistä informaatiofilmeistä sekä Sakajärven asukkaiden kirjeistä kaivosyhtiölle. Yhden, selkeäloppuisen tarinan seuraamisen sijasta taiteilijat antavat moniäänisyyden pysyä ristiriitaisena ja moniulotteisena.
Using landscapes on tutkimus teollisuuden ja maiseman rajapinnalla. Yritys ymmärtää luonnonmaiseman loputonta kauneutta ja teollisuuden valtavaa kokoa. Missä luonto lakkaa olemasta luontoa, minne päätyy kulttuurimaisemien muisto?
Anja Örn, Tomas Örn ja Fanny Carinasdotter ovat tehneet yhteistyötä useita vuosia. Aitik, Ruotsin suurin avokuparikaivos, on tähän mennessä ollut heidän työnsä keskiössä. Vuodesta 2016 he ovat palanneet vuosittain kaivokselle ja Sakajärven kylään Gällivaren ulkopuolella. Vuonna 2017 he esittivät “Using Landscape” -teoksen ensimmäisen version “Creating the city, memory and participation” -konferenssissa Malmön yliopistossa, ja myöhemmin erillisessä näyttelyssä Galleri Systerissä Luulajassa.
Vuonna 2017 Public Art Agency Sweden (Statens konstråd) kutsui heidät myös kehittämään projektia Lisa Rosendahlin kuratoimaan yhteisnäyttelyyn “Breaking times – extracts from a future history” Luulajassa. Vuonna 2018 he esittivät työn yhteisnäyttelyissä “With the Future Behind Us” (kuraattoreina Joa Ljungberg ja Santiago Mostyn, Moderna museet, Tukholma), “Gemeinsam – Self organized artists of the north” (koordinaattorina Gallery Syster, Glogau AIR, Berliini) ja “Streams of emotion , bodies of ore “(kuraattori Lisa Rosendahl, Konsthall, Trondheim).
Maija Lassila on väitöskirjatutkija Helsingin ylipistossa, Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa. Poliittisen ekologian tutkimuksessaan Lassila paneutuu mineraaliekstraktivismin laajenemiseen Lappiin, luonto/ihminen -ontologiaan ja vaihtoehtoisiin tietomaailmoihin. Hän on kuvataiteilija, hänellä on kuvataiteen maisteritutkinto Helsingin Kuvataideakatemiasta, ja hän käyttää visuaalista tulokulmaa osassa väitöstutkimustaan.
Sakattion kaksikanavainen videoinstallaatio ja kokoelma pieniä, kenttätyöhön ja Viiankiaavalla Pohjois-Suomessa kesällä 2016 kuvattuun materiaaliin pohjaavia maalauksia. Aapasuon alta löytyneestä laajasta malmiaiheesta johtuen alueella tehdään intensiivistä malminetsintää. Sakatti on poeettinen, lähietäisyydellä kuvattu matka aapasuon olemassaoloon ihmisten ja ei-inhimillisten eläinten maailmassa, moniulotteisilla aikaskaaloilla ja näiden osin päällekkäisiin merkityksiin.
Ekstraktivistiset toimintaperiaatteet ja käytännöt ovat syvästi globaaleja ja erittäin ongelmallisia elinkelpoisen inhimillisen tulevaisuuden kannalta. The Global Extractivisms and Alternatives (EXALT) Initiative kokoaa yhteen monimuotoisia kriittisiä analyysejä globaaleista ekstraktivismeista ilmiönä sekä lukuisista vaihtoehdoista, joita tavoitellaan niin teoriassa kuin käytännössäkin. EXALT Initiativen tarkoituksena on osallistua ekstraktivismin käsitteen laajentamiseen ja syventämiseen sanan perinteisestä käytöstä.
The EXALT Initiative on sitoutunut tieteen popularisointiin ja kommunikointiin. Tämän tavoitteen tueksi olemme kehittäneet ekstraktivismin ja sen vaihtoehtojen teemaan paneutuvan podcastin. Vieraamme ovat akateemisen yhteisön jäseniä, aktivisteja ja kokemusasiantuntijoita. Formaattina on puolistrukturoitu keskustelu juontajien ja vieraiden välillä. Uusi keskustelu lisätään alustalle joka kuukauden viimeisenä perjantaina.
Sophia Hagolani-Albov, toinen puolikas EXALT -podcastia isännöivää tiimiä, on asunut ja työskennellyt Suomessa viimeiset kuusi vuotta. Hän on syvästi kiinnostunut älyllisen ekstraktivismin teemasta ja paneutunut hitaaseen tieteelliseen käytäntöön (kuin slow food, mutta tiede!). Sophia on todella innoissaan voidessaan olla mukana EXALT -podcastissa ja jakaa vieraamme kuulijoiden kanssa.
Ignacio Acosta
Litte ja Goabddá [Drones and Drums] (2018) tarkastelee droneteknologian hyödyntämistä aktivistien ja saamelaisten protestoidessa malminetsintää Jåhkåmåhkken (Jokkmokk) Gállakissa Norrbottenissa Ruotsissa.
Gállak on yksi Euroopan suurimpia hyödyntämättömiä rautamalmiesiintymiä. Beowulf Mining PLC on hakenut 25-vuotista hyödyntämiskäyttöoikeutta alueelle. Kaivosluvan saamisella olisi massiivinen vaikutus alueen hauraaseen ekosysteemiin, ja se sekoittaisi porojen liikkumareitin. Jos näin tapahtuu, saamelainen kulttuurielämä alueella joutuisi peruuttamattomaan alamäkeen, ja sen myötä katoaisi arvokasta alkuperäistietoa.
Useamman tutkimusretken aikana Ignacio Acosta tapasi aktivisteja ja kaivoksen uhkaamalla alueella asuvia ja työskenteleviä saamelaisperheitä. Saamelaisväestön kanssa läheisessä yhteistyössä toteutettu projekti esittelee maan ja paikan tärkeyttä sekä alueella koettua ahdistusta aktivistien mahdollisesta epäonnistumisesta kaivoksen avaamisen estämisessä.
Projektin on tilannut Hasselblad -säätiö ja Valand -akatemia (Göteborgin yliopisto) osana Drone Vision: Warfare, Surveillance, Protest -projektia. Tohtori Sarah Tuckin vetämä projekti tarkastelee drooniteknologian affektiivisia merkityksiä valokuvauksessa ja ihmisoikeuksissa.
Ignacio Acosta on chileläissyntyinen, Lontoossa asuva taiteilija ja tutkija, joka työskentelee pääasiallisesti valokuvauksen parissa tutkiakseen mineraaleihin liittyvää geopoliittista voimadynamiikkaa, sen maantiedettä ja historiallisia narratiivejä. Hänen toisiinsa kietoutuviin tutkimusprojekteihinsa liittyy laaja kenttätyöskentely, tutkiva analyysi, visuaalinen dokumentaatio ja kriittinen kirjoittaminen symbolisesti tärkeistä alueista ja materiaaleista. Vuosina 2012–2016 hän sai valmiiksi väitöskirjansa The Copper Geographies of Chile and Britain: A Photographic Study emerged ja väitteli tohtoriksi Brightonin yliopistosta Isossa-Britanniassa. Julkaisun Copper Geographies (2018) on sittemmin julkaissut Editorial RM. Hänen töitään on viime vuosina ollut näyttelyissä Chilessä, Walesissä, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Espanjassa ja Englannissa. Hänellä on parhaillaan yksityisnäyttely Tales from the Crust Arts Catalystissä Lontoossa.
Kush Badhwar on työskennellyt Word Sound Power -musiikkikollektiivin kanssa kaivosvastarinnan ääniä keräten. Elokuussa 2011 Word Sound Power matkusti Kucheipadarin kylään Kashipurissa Odishassa ja teki yhteistyötä musiikkia maitaan hyödyntävän kaivostoiminnan vastustamisessa käyttävien alkuperäistaiteilijoiden kanssa. Kashipurissa on runsaasti bauksiittia, mineraalia, joka ruokkii mahtavia metsiä ja hedelmällisiä peltoja, joita Kondit pitävät pyhänä. Bauksiitti on myös alumiinin raaka-aine, ja Intian vuoden 1991 markkinaliberalisaatioprosessin jälkeen on ollut heimokansojen, louhintateollisuuden ja valtion välisten, väkivaltaisten yhteenottojen keskiössä. Kashipurissa heimokansoien organisoimassa ihmisoikeusliikkeessä musiikilla on ollut tärkeä rooli mobilisaation ja voimaantumisen välineenä.
Kush Badhwar on elokuvantekijä, joka on kiinnostunut kollaboratiivisesta toiminnasta, improvisoidusta ja epäformaalista poliittisesta toiminnasta ja äänen ja kuvan ekologiasta yli ajan ja poliittisten muutosten.
Kiitokset Routa Companylle tilaisuuden isännöinnistä. Tapahtuma on osa Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimusprojektia “What do earths deeply want?” (“Mitä maailmat syvästi haluavat?” 2017-19).